12.4.2016

Se vähemmän kiinnostava (some)persoona

IMG_3342

Tiedättekö kun jokaisen kaveri- tai tuttavapiirissä on aina ainakin se yksi tyyppi, kuka on hurjan suosittu? Kun päivittää vaikka facebookkiin profiilikuvan, niin se saa vähintään 50 tykkäystä, oli kuva millainen tahansa. Tai instagramissa tykkäyksiä satelee useamman sadan verran yhteen kuvaan ja seuraajia on vähintään tuplamäärä. Kavereita ja tuttuja on niin paljon, ettei sormet ja varpaat riitä läheskään laskuavuksi.

Mä en ole se tyyppi. Mulla on facebookissa alle 50 kaveria, puhelimessa noin 20 yhteistietoa ja lisätessäni kuvan instagramiin saan tykkäyksiä parhaimmassa tapauksessa reilu parikymmentä. Miksi näin? Koska mä en ole millään tavalla kiinnostava persoona, en luonnossa enkä somessa. Tässä kohtaa ei todellakaan ole tarkoitus kuulostaa katkeralta, vaan laittaa faktat rehellisesti tiskiin. Ja todeta, että mä olen ihan fine asian suhteen. Mulla ei ole sellaisia avuja, että saisin sosiaalisessa mediassa tuhansittain seuraajia ja oikeassa elämässä olen sen verran hyvin itsekseni viihtyvä, etten kaipaa ympärilleni jatkuvaa sosiaalista kanssakäymistä. Oikeastaan mun pahin painajainen olisi jatkuvasti viestiä ja ilmoitusta tykittävä puhelin. Monesti esimerkiksi aamuisin mä unohdan kokonaan puhelimen sängyn viereen ja vasta päivällä muistan että ainii, onkohan joku tavoitellut. Kuten mun lyhykäisestä kontaktilistasta voi päätellä, niin kovinkaan usein ei kukaan, hahah.

Koska ns. someuskottavuus ja seuraajien määrä on hyvinkin tärkeä ja iso osa nykynuorten ja vähän vanhempienkin elämää (ainakin oman käsitykseni mukaan), mielestäni on tärkeää joskus pysähtyä miettimään, miksi. Mä tiedän tyyppejä, jotka esimerkiksi saattavat poistaa julkaisemansa kuvan instagramista ihan vaan siksi, että se ei saa tietyssä ajassa tarpeeksi tykkäyksiä. Mun pitäisi poistaa koko instagram-tilini tuolla periaatteella :D Ainahan joku oma julkaisu on tietyllä tapaa huomionhakua tavalla tai toisella, ja sillä halutaan nostattaa omaa egoa. Kukaan ei julkaise mitään huvin vuoksi, se on selvää, vaikka kuinka väittäisi vastaan. Ihmisellä on perustava tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, mutta ehkä nykyisen kaltainen some antaa sille vähän liian laajat mahdollisuudet. Voi helposti luoda someidentiteetin, joka ei millään tavalla vastaa sitä omaa.

IMG_3384

Se mitä tällä postauksella yritän pääasiassa sanoa, on että on ihan ok olla se "epäsuosittu" nobody, jolle satelee kommenttia tai tykkäyksiä vähän harvemmin. Ei niitä seuraajia riitä kaikille. Ja mikä tärkeintä, sen ei pidä antaa määritellä itseään millään tavalla. Mä olen tasainen, arjen positiivinen hiihtäjä, joka leipoo silloin tällöin ihan tavallisia leipomuksia ja katsoo reippaasti elokuvia ja työskentelee ravintolassa. Noista lähtökohdista ajatellen mussa ei ole mitään kiinnostavaa eikä erikoista. Jos laihtuisin muutaman pari kiloa, harrastaisin liikuntaa säännöllisesti ja jaksaisin panostaa ulkoiseen olemukseeni ja pukeutumiseeni 24/7, niin ehkä mulla olisi pieni mahdollisuus saada joukko lisää seuraajia, mutta onneksi elämässä on kyse vähän muustakin kuin ulkoisista tekijöistä ja sosiaalisen median seuraajamääristä. Mä en ole Lahen kaunein tyllerö eikä mulla ole mielipidettä jokaiseen päivän polttavaan kysymykseen, mutta mie olen mie. Ja tyytyväinen siihen.

Mä saatan olla yleisellä tasolla se vähemmän kiinnostava (some)persoona, mutta toisaalta niinhän me kaikki omalla tapaa, nekin, joilta niitä seuraajia löytyy. Pitää vaan löytää ympärille ne ihmiset, joista on kiinnostava. Oli niitä sitten 1, 10, 20 tai 100. Eikä se määrä, vaan laatu. 

IMG_3379

PS. Sarjassamme maailman huonoin tukkapäivä :D Onneksi mun ei tarvikaan odottaa ensi kuuhun uuden tukan suhteen vaan saan uutta lookkia jo tällä viikolla!! :)

2 kommenttia:

  1. Olen itse ihan samanlainen kuin sinä, mulla on Facebookissa kavereita tasan 56 enkä juttele heistä kuin parin kanssa. Olen vakavasti harkinnut koko Facen poistamista, koska en tee sillä mitään, mutta toisaalta se on taas hyödyllinen tapahtumien löytämisessä jne. En vaan jaksa kommunikoida kenenkään kanssa siellä.

    Esimerkiksi Facebookissa onnitteleminen on jollain tasolla jopa typerää, vaikka olen sitä itsekin tehnyt ja onhan se ajatuksena toki kiva. Mulla oli synttärit tuossa pari viikkoa sitten ja laitoin synttäri-ilmoitukseni piiloon, koska en jaksa lukuisia "onnea :)"-ilmoutuksia täyttämään seinäni. Huvittavinta tässä oli se, ettei_kukaan_onnitellut (lukuunottamatta perhettä jne), koska ei kukaan edes muista milloin kenelläkin on synttärit ilman jotain Facea :-D tälleen kärjistetysti sanoen.

    En ymmärrä esim. snapchattia tai periscopea ja muakin vain ahdistaisi ajatus jatkuvasti piippaavasta puhelimesta. Joskus en edes haluaisi katsoa puhelinta, koska en jollain oudolla tavalla halua nähdä, että joku on ottanut yhteyttä, koska olen tosi huono viestittelijä enkä jaksa jatkuvaa näpyttelyä ja kuulumisien vaihtoa, haluan vain olla rauhassa :D kuulostanpas kamalalta, mutta olen vähän tämmöinen erakko, niin kuin itsekin sanoit.

    [x]romaani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I feel you x 10!!! :D
      Mä en juurikaan kommunikoi facebookissa kenenkään kanssa, en siksi ettei mua kiinnostaisi ihmisten kuulumiset, mutta oon vaan niin huono kommunikoimaan näiden teknisten vehkeiden kautta :D en tajua, miten silloin joskus nuorena on jaksanut roikkua monta tuntia mesessä ja irc-galleriassa joka päivä :D
      Snapchat mulla on, mutta mulla on siellä tasan kaksi ihmistä kun en osaa kunnolla käyttää ja se on lähinnä vaan siks että siskon kanssa lähetellään kuvia (lähinnä koirista :D) sitä kautta.

      Mut vaikka se, että ei oo somessa kovin sosiaalinen, nähdään yleisesti ehkä vähän jotenkin negatiivisena juttuna (koska saa kuvan ettei kiinnosta) mut mun mielestä se on loppujen lopuksi ihan positiivista, nimimerkillä on ärsyttävää nähdä ihmistä jonka puhelin piippaa koko ajan ja luuria on vilkuiltava jatkuvasti.

      Poista