20.9.2017

Kiireitä ja hyviä uutisia

IMG_8275 IMG_8220 IMG_8235 IMG_8226 IMG_8274

Hetkeksi ehdin tähän koneen ääreen istahtaa ennen kuin pitää joutaa iltavuoroon. Viimeiset pari viikkoa on ollut tosi hektistä, sillä kaikki mun vapaat on olleet ykkösvapaita ja niinä jokaisena olen tehnyt jotain spesiaalimpaa, kuten eilen kävin reissussa Hyvinkäällä ja aika esim. kotiaskareisiin ja muihin mielessä oleviin projekteihin on aika minimaalinen. Onneksi tää tästä pikkuhiljaa helpottaa! Töihin liittyen mulla on itse asiassa aika kivaa kerrottavaa, jonka voin vihdoin ja viimein julkisesti kertoa: sain ylennyksen ja musta tulee vuoropäällikkö! :) Vaikka mikään ei kovin olennaisesti muutu, tuntuu silti aika jännältä! Hieman lisää tulee töitä ja vastuuta, mutta toisaalta se näkyy varmasti aika positiivisesti palkassa (en ole kirjoittanut vielä uutta sopimusta joten itsekään tiedä palkkaani ja toisaalta en tiedä, että haluanko sitä julkisesti missään kertoakaan).
Sellaisia uutisia täältä suunnalta tähän keskiviikkoon. Mun loppuviikkoon kuuluu tämän päivän vuoron lisäksi vielä kolme työvuoroa, mahdollisesti pistäytymistä viikonloppuna Lahteen rantautuvilla ruokafestareilla sekä sunnuntaina junalla Kouvolaan. Mites teillä?

18.9.2017

Vadelma-lakritsikakku

Vadelman ja lakritsan tai salmiakin yhdistelmä on järisyttävän toimiva (kenen muun suosikkeja esim. ne irtokarkeissa myytävät pääkallot?), mutta en ole koskaan tähän saakka käyttänyt tätä komboa kakussa. Koska ensi kuussa on halloween, ajattelin vähän sitäkin silmällä pitäen kokeilla tätä makukomboa - ja väritystä - ja lopputuloksesta tulikin äärimmäisen onnistunut, vaikka itse sanonkin. Työvaiheita tässä kakussa on hieman enemmän kuin yleensä tekemissäni leivoksissa, mutta jos vain aikaa on, niin ehdottomasti sen arvoista! Koristeilla hulluttelemalla (tai vaikkapa punaista sekä mustaa elintarvikeväriä lisäämällä) tästä saa huikean halloween -kakun, minä pitäydyin tällä kertaa melkoisen simppelissä ulkomuodossa.

vadelma-lakritsikakku


Vadelma-lakukakku (24 cm irtopohjavuokaan)

pohja:
n. 100 g Marie -keksejä
70 g margariinia/voita

vadelmatäyte:
2 dl kuohukermaa
200 g Valio Viola vadelmatuorejuustoa
100 g vadelmia
1 prk kondensoitua maitoa
4 liivatelehteä

lakutäyte:
n. puoli pussia Hopea toffee -karkkeja (tai vastaavaa laku/salmiakkifudgea)
2 dl kuohukermaa
2 liivatelehteä

päällinen:
loput Hopea toffee -karkeista
1 dl kuohukermaa
100 valkosuklaata
3 liivatelehteä
pakastekuivattua vadelmaa

IMG_8111

Aloita kakun valmistus lakusalmiakkitäytteen valmistuksesta: laita kattilaan 1 dl kuohukermaa ja karkit ja kuumenna seosta, kunnes karkit sulavat (huom. älä keitä). Anna jäähtyä hyvin, mahdollisimman viileäksi. Seuraavaksi suosittelen kuumentamaan vadelmat, mikäli et käytä kotimaisia vadelmia. Anna niidenkin jäähtyä.
Sulata voi/margariini mikrossa miedolla teholla ja murenna keksit (muutkin keksit käy, mutta itse käytin Marie -keksejä) pieneksi muruksi esim. blenderillä tai muovipussin sisällä kaulinta apuna käyttäen. Sekoita voisula ja keksimuru tasaiseksi massaksi ja taputtele kakkuvuuan pohjalle tiivisti.

Täytteiden valmistus: laita kaikki liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Vatkaa sitten 2 dl kermaa vaahdoksi, yhdistä siihen vadelmatuorejuusto ja kondensoitu maito. Lisää vadelmat (kannattaa surauttaa sauvasekoittimella soseeksi, mikäli haluat mahdollisimman sileän lopputuloksen). Lisää jäähtyneeseen lakukermaan 1 dl kuohukermaa ja vatkaa seos kuohkeaksi vaahdoksi. Keitä pieni määrä vettä ja liota liivatelehdet sekaan ja sekoita täytteiden joukkoon niin, että vadelmatäytteeseen tulee hieman enemmän.
Kaada puolet vadelmatäytteestä keksipohjan päälle, sitten lakusalmiakkitäyte ja lopuksi vielä loput vadelmatäytteestä. Anna hyytyä jääkaapissa useamman tunnin ajan.

Päällisen valmistus: pehmitä jälleen liivatelehdet kylmässä vedessä. Kuumenna kattilassa kerma, loput lakusalmiakkikarkeista sekä valkosuklaa, sekoittele kunnes karkit ja suklaa sulaa ja seos on tasaista, apuna voi tarvittaessa käyttää sauvasekoitinta. Kun seos on tasaista, sulata joukkoon liivatelehdet ja sekoita tasaiseksi. Ota pois levyltä ja anna seoksen jäähtyä, sekoittele välillä jottei seos pääse hyytymään liikaa.
Aseta kakku ritilän tms. päälle ja kaada täyte hitaasti kakun päälle. Anna täytteen valua ja asettua hetki ennen kuin siirrät kakun tarjoiluastialle. Koristele lopuksi esimerkiksi pakastekuivatuilla vadelmilla.

17.9.2017

6 kuvaa kuluneelta viikolta

Aurinkoista sunnuntaita! Tosin itselläni se ei ehkä ole niiin aurinkoinen, olo on tosi väsynyt ja tuntuu että kroppa on ihan rikki. Olen tällä viikolla kärsinyt oudosta alaselkäkivusta eikä mulla ole mitään hajua, mistä se olisi voinut kipeytyä. Lisäksi äsken tuli soitto työmaalta, että tarviikin mennä aiemmin töihin (toisaalta sunnuntain tuplapalkka, joten ei siinä mielessä haittaa).
Tällä viikolla en ole hirveästi ehtinyt mitään kummempaa tekemään, mutta tässä olisi kuusi kameraan tallentunutta otosta viikon varrelta:

IMG_7965

Äiti toi mulle tuliaisia laivareissulta ♥ Kaikki tuotteet on tuttuja silmänympärysvoidetta lukuunottamatta. Tämmöiset minipakkaukset on musta niin kivoja ja käteviä ja toivoisin, että eri firmat tekisi enemmänkin tämmöisiä. Pääsisi kokeilemaan eri tuotteita ja tuotesarjoja ilman että täytyy ostaa täysikokoinen tuote. 

IMG_8091 IMG_8094 IMG_8092

Sää on ollut todella epävakainen tällä viikolla, mutta maanantaina meitä oli mitä mahtavin syyssää ja nautittiin siitä lenkkeilemällä nuoruudestani tutuissa maisemissa :) 

IMG_8203

Suklaakahvi on sekin itse asiassa tuliainen äidiltäni. Mä olen laittanut tätä vähän tavallisen kahvin sekaan, joten kovin suklainen se ei ole. Pitäisi kokeilla juoda sitä pelkälleen joku kerta. Noin yleisesti ottaen tykkään kyllä maustetuista kahveista, varsinkin kardemummakahvi on mielestäni hyvää! 

IMG_8110

Mä olen ehtinyt myös leipoa! Tämä tässä on vadelma-salmiakki (tai enemmänkin lakritsi) kakku ja tarkoitus olisi laittaa siitä reseptiä tänne heti kun saan aikaiseksi!

Nyt ois hörppästävä loppu kahvi naamariin, lähteä lenkille koiran kanssa ja laittaa itsensä työkuntoon. Nähhään taas ensi viikolla!

16.9.2017

Miksi kirjoitan blogia?

Tätä olen miettinyt itsekseni tässä nyt useamman viikon monestakin eri syystä, lähinnä kuitenkin ulkopuolisten tekijöiden takia. Pohdiskeluun ei oikeastaan liity mitään negatiivista, mutta koska ajatuksen taakse liittyy hyvin yleismaailmallinen kysymys siitä, miksi ylipäätään tekee jotain, niin ajattelin purkaa ajatuksia ja fiiliksiä tänne.
  IMG_8178IMG_8193

Bloggaaminen on tapa. Mä olen tehnyt tätä vuodesta 2011 saakka ja siitä on tullut näinä vuosina sellainen tapa, että jos nyt yhtäkkiä lopettaisin, en varmaan osaisi olla. Kuten moni on varmasti huomannut, tapani blogata on hyvin arkinen ja tavanomainen, eikä tyylini ole vuosien varrella juurikaan muuttunut tai kehittynyt, enkä ole kokenut siihen tarvettakaan. Mulle bloggaaminen on edelleen tapa käsitellä omia fiiliksiä, jäsennellä juttuja ja jakaa kuvia ja teen tätä edelleen enemmän itseni takia kuin lukijoiden ja suosion takia, mikä mielestäni on ihan selvää sen takia, että jos haluaisin mahdollisimman paljon kävijöitä, yhteistyöpostauksia tai "arvoa" sosiaalisessa mediassa, tekisin todella monta juttua toisin tai en ollenkaan. Te, jotka minua seuraatte ja jaksatte lukea juttujani - arvostan sitä ja ilahdun aina kommenteista suuresti, mutta lukijoiden "havittelu" ei ole pitkään aikaan ollut mielessä enkä edes jaksa "mainostaa" blogiani aktiivisesti missään.

greenncurls IMG_8134

Ajoittain blogin kirjoittaminen tuntuu jokseenkin turhalta, koska elän niin tavallista elämää kuin vaan voi: erikoisia asioita tapahtuu hyvin vähän ja työssä käymisen ohella aikaa tehdä ja toteuttaa juttuja jää muiden arkiaskareiden ohella van prosentuaalinen osa. Myöskään oma taloudellinen tilanne ei ole sellainen, että se antaisi rajattomasti mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan.
Toisaalta tässä on myös käänteinen puoli, jonka olen mielestäni melko onnistuneesti kääntänyt blogin eduksi ja tietyllä tapaa punaiseksi langaksi: myös arki voi olla kivaa ja ihanaa ja elämän pienet asiat monesti niitä tärkeimpiä. Positiivinen suhtautuminen elämään on kantava voima itselleni ja sen haluan myös jakaa täällä blogissa. Totuus kuitenkin on, että vaikka näitä ammatikseen bloggaavia ihmisiä tuntuu löytyvän joka nurkan takaa, on kuitenkin se, että heidän osuutensa väestöstä on marginaalisen pieni. Ero on vain siinä, että he osaavat markkinoida tuotettaan (eli omaa lifestyleaan) sen verran hyvin, että se on meidän tavallisten pulliaisten verkkokalvoilla päivittäin.

Mä en ole lopettamassa bloggaamista. Inspiraatio, ajankäyttö ja kaikki muu toki vaihtelee siinä määrin, että en varsinkaan tänä vuonna ole kokenut tätä säännölliseksi, postauksien ilmestymistahti on about 2 per viikko. En tosin tiedä, tarviiko sen enempää ollakaan koska ei itsellänikään ole aikaa päivittäin lukea muiden blogikirjoituksia, mulla on usein se pari kertaa aikaa viikossa istua lukemaan kaikki postaukset läpi.
Mutta niin kauan kuin saan tästä itselleni jotain (enkä nyt todellakaan puhu materiasta tai rahasta, koska kumpaakaan en tätä kautta saa) aion blogata. Ja musta on kiva, että te siellä käytte toisinaan näitä juttuja lukemassa :)

14.9.2017

Se vähän erilaisempi asuntoesittely

Kuten videon alussa mainitsinkin, niin tänään selatessani päivittyneitä blogeja pisti silmään niiden tavallista yhtenäisempi: koti ja sisustus, ja etenkin ne Habitare -messut (jotka muuten itselleni täysin vieras käsite koska en ole koskaan käynyt). Siinä tulin sitten ajatelleeksi sitä faktaa, kuinka sisustaminen ei kiinnosta mua lainkaan. Tai kiinnostaa, mutta ei sillä sillä tavalla kuin montaa muuta. Meillä kotona ei vallitse mitään tiettyä "sisustustyyliä" vaan tämä on yksi sekametelisoppa täynnä vähän sitä sun tätä ja vastapainoksi kaikille sosiaalisesa mediassa viliseville täyden kympin sisustuskuville ajattelin videoida vähän meidän kämppää sellaisena kuin se tänään torstai-iltana oli.



Ja kyllä, kastuin tänään sateessa ja naama sekä tukka on vähän sen näkösetkin ja kuvakulma huono, videon laatu ja tekniikka mitä sattuu, mutta mä halusin tästä aitoa :D Suoraan sohvalta kameran eteen ja taa ja videon käsittelystä sen verran, että ei oo maailman iisein homma kun jostain syystä koneen video-ohjelma on tanskaksi, eli pientä kielimuuria siinä, mut eipä mitää, video ois tässä: 

Millaisia mietteitä teillä on sisustuksen suhteen? Pitääkö olla tiptop vai ootteko samallaisia ku mie, että ei oo niin väliä kunhan tarpeellinen löytyy? 

Ja sitten haluan vielä huomauttaa, että video on tosiaan kuvattu tavallisena arkipäivänä niin, että viimeisimmästä siivouksesta on kulunut about viikko. Meiän kämpän yleisilme on siisti, mutta varsinkin makuuhuone näyttää usein sangen sotkuiselta juurikin lattialla lojuvien vaatteiden ja kuivuvien pyykkien takia ja samoiten esim. keittiö pöytätasoilla lojuvien tavaroiden takia. Mutta halusin kuvata tämä niin aitona kuin mahdollista, joten en siivonnut mitään alta pois :)

11.9.2017

Syysauringossa

IMG_8001 IMG_8035 IMG_7978 IMG_8039 IMG_7996 IMG_8067

Mikä ihana aurinkoinen syysmaanantai! Mä olen viettänyt tätä vapaapäivää Kouvolassa koirien kanssa touhuten, on tehnyt tosi hyvää olla tekemättä ns. mitään melko rasittavan viikonlopun jälkeen. Viimeisimmät kuulumiset voi tiivistää aika lyhyeen: hennasin tukan joten se on taas punaisempi ja latasin puhelimeen sen wish -sovelluksen, mutten ole toistaiseksi tilannut mitään. Siskoni ohjeisti mut sovelluksen ja tilaamisen maailmaan, mutta millaisia kokemuksia teillä on sivustosta ja tilaamistanne tuotteista?
Mä jatkan mun vapaailtaa nyt leffan ja iltapalan parissa :) 

8.9.2017

Such a perfect day

36910216766_a6c3b0281c_o sunset 36702389710_20370367f4_o 36263677184_6e13c31905_o 37098796195_5fb0df3940_o

Elämä on kyl parasta. Jos vaikka miettii mun eilistä päivää. Heräsin kuudelta aamulla koska työt alkoi seitsemältä: koira ulos ja aamupala messiin. Töistä päivänäytökseen leffaan mikä oli parasta koska a) satoi b) leffa oli ihan sika hyvä c) melkein koskaan ei ole mahdollisuutta moiseen. Ja sitte olinkin jo viideltä kotona, nopea lenkki, ruokaa ja keitin liian paljon kahvia koska unohdin että olin kaatanut jo suurimman osan mun jättikuppiin ja keitin siksi lisää, hahah. 
Ja sitte katoin ehkä maailman kauneinta sarjaa jonka ekan kauden päätösjakso oli niin tunteikas että itkin lähes puolet siitä ja vähän sen jälkeenkin - tiiättekö kun joku juttu vaan napsahtaa johonkin osaa alitajuntaa niin että olo on  samaan aikaan tosi hämmentynyt mutta kuitenkin sellainen seesteinen ja rauhallinen? Sellainen fiilis mulle jäi eilisestä; kaikessa arkisuudessaan ja sateisuudessaan täydellinen päivä. Täydellinen oli myös toissailtainen lenkki, jonka varrelta nämä kuvatkin on. 

Ne on ne elämän pienet jutut, muistakaa vaalia niitä! Ihanaa viikonloppua ♥

6.9.2017

Syysaurinkoa ja giniä

IMG_7927 fringe IMG_7931 IMG_7923

Voi luoja että oli hauska päivä eilen (tänään ei tosin niinkään kun olin unohtanut ostaa särkylääkettä...)! Meillä oli työporukan virkistymispäivä ja aloitettiin päivä kahlaamalla Kespron ruoka- ja juomamessut läpi. Tuli maistettua kaikkea hyvää ja uutta, uutta varsinkin anniskelupuolella, mm. giniä ja viskiä, ensimmäiselle tosin en juurikaan lämmennyt mutta pari hyvää siideriä tuli maistettua. Iltaa jatkettiin mun työkaverin luona grillaten ja tanssien ja sieltä tultiin vielä keskustaan. Ihan uskomattoman hauska ja kiva ilta :) 
Tämä päivä on mennyt kauppareissuissa ja nukkuen. Kohta lähdetään Jedin kanssa lenkille mun ystävän kanssa ja sen jälkeen HBO and chill, hahah. Mä oon muuten tekemässä (jälleen) postausta sarjasuosituksista, minkä saan toivon mukaan ulos tämän kuun aikana, joten pysykäähän kuulolla jos sarjavinkit kiinnostaa! 

4.9.2017

Kinuskiset omena-kanelimuffinit


Aurinkoista maanantai-aamupäivää! Aloitetaan tämä viikko täällä blogin puolella helpolla ja nopealla syksyisellä reseptillä :)

IMG_7897 omenakaneli 
Kinuskiset omena-kanelimuffinit (noin 12 kpl)

3 kananmunaa
2 dl sokeria
80 g voita tai margariinia
3 dl omenasosetta
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1½ tl kanelia

300 g maustamatonta tuorejuustoa
n. 1 dl kinuskikastiketta

TAI

2 pkt (400 g) Valio Viola kinuskituorejuustoa

Sulata voi/margariini mikrossa miedolla teholla. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää voisula sekä omenasose vuororellen kuivien aineiden kanssa taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Jaa muffinivuokiin ja paista 175 asteessa noin 15 minuuttia.
Kun muffinit ovat jäähtyneet, valmista kuorrute käyttämällä joko valmista kinuskin makuista tuorejuustoa tai mausta itse kuten minä tein (jääkaapissa roikkui avattu kinuskikastiketörppö joka piti saada käytettyä pois). Pursota muffinien päälle ja koristele vielä haluamallasi tavalla. 

1.9.2017

Throwback Style: syyskuu

Syyskuulta löytyi itse asiassa hurja määrä asukuvia monilta vuosilta ja voin vakuuttaa, että tässä kohtaa määrä ei tosiaankaan korvaa laatua :D Ilmeisesti syyskuu on pukeutumisen ja tyylin suhteen ollut mulle suhteellisen hankalaa aikaa, kun näitä kuvia katselee....


2012 

2012

Ensimmäinen asu nyt oikeastaan on sellainen, minkä voisin pukea päälleni nytkin: vihreä hame, joka on oikeasti mekko, on mulla edelleen tallessa ja yksi käytetyimpiä vaatekappaleitani. Toisen asun mekko oli joku halpa kirpparilöytö ja näytti oikeastaan enemmän raskausmekolta mallinsa takia, mitä ei tästä kuvakulmasta tietenkään saa selville. 2012 mulla tuntui olevan pointtina etenkin noissa sisällä otetuissa kuvissa, että mitä oudompi poseeraus, sen parempi. Toisinaan mä unohdan kokonaan, että mulla on ollut huulilävistys!


 2013 

2013

Tältä vuodelta oli niin paljon kuvia, että valitsin tähän peräti kolme! Mitähän tuosta ensimmäisestä kokonaisuudesta sitten sanoisi... :D Mekon kangas on ihana, mutta siihen se sitten jääkin. Muistelisin myös. että tuo oli ainoa kerta, kun kysesitä mekkoa käytin, sillä kuten huomaa, se on olemattoma lyhyt. 
Toinen asu on tavallaan aika perinteinen meikän arkiasu ja vastaavanlaisen voi hyvin bongata mun päällä helposti nykyisinkin. Mutta siinä se sitten komeilee, tuo kauhea camo-kuvioinen huivi jota manasin jo viime kuussa!
Muistatteko kun tummunpunaiset tai luumunväriset farkut oli super in ja joka toisella oli jalassaan sellaiset? Niin myös mulla. Tämä kokonaisuus on muuten ihan kiva, mutta ehkä hieman liian luumuinen - musta neuletakki olisi toiminut mielestäni paremmin. Punainen neule löytyy kuitenkin edelleen vaatekaapista.


 2014 

2014

Ensimmäinen asu näyttää oikein näppärältä syyskuiselta asulta! Not. En pukeutuisi tähän mistään hinnasta enää :D Farkkushortsit mulla on kyllä tallessa ja olen käyttänyt niitä viimeisen vuoden aikana varmaan kerran ja silloinkin mekon alla niin sanotusti varatoimenpiteenä. Toinen kokonaisuus on sellainen, jonka puolestaan voisin kuvitella päälleni keltaista huivia lukuunottamatta ja se myös onnistuisi - kaikki on edelleen tallessa laukkua lukuunottamatta :)


 2015 

2015

Anteeksi mitä :DD Ei, ei ja ei! Ensimmäisessä asussa on ihan liikaa yritystä ja ihan liikaa kaikkea. Toppi (joka on oikeasti shortsihaalari) ja farkkushortsit olisivat voineet toimia keskenään ihan kivana kesäasuna mutta yhdistettynä tuohon kaikkeen muuhun vaan ihan kamala. Onkohan mulla ollut vielä takki, jonka olen ottanut pois kuvien ottamisen ajaksi? I hope not. Toinen asu puolestaan osoittaa, että joskus vähempi on parempi. Kuvan farkut oli ihan mun lempparit, mutta kulutin ne loppuun :( Yhtä hyviä ei ole vielä tullut vastaan!


 2016 

2016

Nyt alkaa näyttää itseni näköiseltä: molemmat kokonaisuudet ovat sellaisia, jotka voisin pukea päällen tässä ja nyt, koska ne ovat itseni näköisiä ja koska kaikki vaatekappaleet ja kengät ovat tallessa.


Löytyihän sieltä joukosta muutama ihan mukiinmenevä kokonaisuus, mutta muuten vuotta 2016 lukuunottamatta sanoisin, että aika vuoristorataa pukeutumisen suhteen. Syyskuisia kokonaisuuksia pääsette näkemään lisää, olen nimittäin suunnitellut tekeväni sen kaikista epäonnistuneimmat asut ikinä -postauksen ensi kuussa!

31.8.2017

15 x elokuu

Viimeinen päivä elokuuta menossa, mihin tää aika oikein katoaa?! Enää neljä kuukautta tätä vuotta jäljellä, hui. Omalla kohdalla jotenkin ärsyttävästi sellainen olo, että tämän vuoden ns. kohokohdat on omalta kohdalta jo ohi eikä loppuvuodella ole mitään erityistä annettavaa ja sen takia melkeen jo odottaa ensi vuotta, mutta toivotaan että olen väärässä ja kaikkea kivaa sekä odottamatonta tapahtuisi! Mutta ennen tulevaisuuteen tuijottelua suunnataan katse hetkeksi menneeseen, tässä ois nimittäin kuvasoldoa puhelimesta elokuun ajalta! (Snapchatissa mut löytää mennikae -nimimerkin takaa.) 

elo4


1.-3. Elokuun omalla tavallaan isoin juttu oli Jedin kastrointi, joka siis tehtiin toisesta kiveksestä löytyneen kasvaimen takia. Jonkun mielestä saattaa olla turha alkaa leikkelemään yli 12-vuotiasta koiraa, mutta koska Jedi on muutoin niin hyväkuntoinen, päädyttiin me siihen vaihtoehtoon, koska kasvaimen laadusta ei ollut tietoa ja itselleni on tärkeää päästä vaikuttamaan koiran hyvinvointiin ja elinikään niin paljon kuin mahdollista.
Leikkaus meni hyvin ja Jedi on siitä toipunut oikein hyvin. Kauluria käytettiin pari ensimmäistä päivää koko ajan ulkona käymistä lukuunottamatta, sittemmin vain yöllä ja sen joutuessa olemaan vähän aikaa yksin. Leikkaushaava ei siis juurikaan kiinnostanut sitä. Leikkauksesta on nyt kulunut yli 10 päivää, joten kauluria ei tarvitse enää käyttää :) Ensimmäiset pari yötä kaulurin kanssa olivat yht tuskaa, mutta sittemmin Jedi tottui siihen ja sai (ja me saimme) nukuttua. 

elo1

4. Ei kesää ilman mustikassa käymistä! Kävin vain kaksi kertaa ja niilläkin kerroilla keräsin vain sen verran, mitä leipomuksiin käytin, yhteensä varmaan nippanappa litran verran. Mä koen mustikassa käymisen erittäin rentouttavana aktiviteettinä, mikä on sinällään hauskaa, koska mustikoistahan en erityisemmin pidä :D
5. Siinäpä vasta kaunis loppukesän maisema! Noot... tälläkin hetkellä ulkona sataa vettä, pöh. Ehkäpä niitä kauniita syyspäiviä vielä tulee vastaan.
6. Äitini koira tietää kans, että ilmat viilenee ja peiton alla on lämmin ♥

elo2

7. Itsetehty pitsa nyt vaan on parasta.
8. Vaikkei uskoisi, niin syön toisinaan ihan semiterveellisestikin :D Ihan täysin vegaanistahan tämä ei ole kuten kuva väittää, tajusin nimittäin että pinaattiletuissa on kananmunaa. No mutta, helppoa ja hyvää silti!
9. Oijoi, nämä leivät oli niiiiin hyviä! Oli avokadoa, kanaa, mozzarellaa, tomaattia ja pestoa... syöminen ei sitten onnistunut kovinkaan siististi mutta ei anneta sen häiritä. 

elo3

10. Jep.
11. Minähän olin suurimman osan elokuusta lomalla, mutta tällä viikolla palasin takaisin sorvin ääreen. Hyvä fiilis sen suhteen!
12. Jos mä oisin filtteri, niin mä oisin tää. Ihan 6-0 meitsille suunnattu!!
  elo5 
13. Ootteko maistaneet näitä Tescon cookieita? Jos ette niin nyt kipinkapin ostamaan, nää on parhaita. Oikean puolimmaisten jätticookieiden tarina juontaa omalla kohdalla itse asiassa niinkin pitkälle kuin vuoteen 2013 jolloin siskoni asui puoli vuotta Irlannissa ja muistaakseni lähetti mulle näitä postissakin :D 
14. Perjantaikahvit poikaystävän ja anopin seurassa :)
15. Ruoka-annos näyttää kyseenalaiselta, mutta voin vakuuttaa sen olevan nachovuokaa ja mun lemppariruokaa. Elokuvasta olikin jo puhetta leffapäiväkirjassa.

30.8.2017

Elokuun leffapäiväkirja

Long time no see! Se ois kuulkaa leffapäiväkirjan paikka, joka jäi viime kuussa välistä ihan tarkoituksella, mulla ei nimittäin juurikaan ollut materiaalia kyseiseen postaukseen :D Mutta nyt on asia korjattu, elikkäs tässä ois elokuun aikana katsotut leffat ja muutama sananen niistä:


The Secret Life of Pets (IMDb 6,6)
Tämän animaatioelokuvan pohjustus menee tooodella pitkälle: työkaverini nimittäin näytti mulle traileria varmaan liki vuosi aiemmin, ennen kuin tämä edes ilmestyi Suomessa ja hehkutti, että tämä on nähtävä. Traileri kieltämättä antaa elokuvasta hupaisan vaikutelman. No, nyt sitten vihdoin ja viimein koitti päivä, kun minä tämän elokuvan katsoin. Kyseessä on vähän Zootropolis- ja Madagascar -viboja tarjoava eläinseikkailu, jossa Max -niminen koira päätyy erinäisten sattumusten kautta kadulle ja tapaa siellä hurjia uusia tuttavuuksia. Ja sitten taistellaan päästääkseen takaisin kotiin. Ihan ok animaatio, mutta olen nähnyt parempia ja hauskempiakin. Me jouduttiin olosuhteiden pakosta katsomaan tämä suomeksi dupattuna, mutta kuten yleensä aina, alkuperäisenä versiona varmasti parempi. Yksi asia mihin kiinnitin positiivisesti huomiota, oli musiikin käyttö, se oli mun mielestä jotenkin poikkeuksellisen onnistunutta tässä.

Nerve (IMDb 6,6)
Kiltti koulutyttö Vee päätyy pelaamaan online-peliä, jossa yleisö antaa tehtäviä totuus vai tehtävä -tyylillä, mutta ilman totuus -osuutta. Peli vaikuttaa aluksi harmittomalta, mutta jokaisen suoritetun tehtävän jälkeen panokset nousee ja tehtävät muuttuvat yhä hurjemmiksi ja Veelle käy hyvin pian selväksi, että pelissä on mukana paljon muutakin. Elokuvana tämä oli ihan jännittävä ja ketterästi etenevä ja vähän erilainen, mutta samalla harmillisen epäuskottava. Ideana ihan ok ja toteutuskin jokseenkin onnistunut, mutta jotakin jäi silti mielestäni puuttumaan. Hahmot oli aika pintapuolisia ja tuntuu aika äärimmäiseltä, että teini-ikäinen suorittaa puhelimesta tulleita tehtäviä, joissa on kysymys elämästä ja kuolemasta. Varsinkin elokuvan loppua kohden mittasuhteet kasvoivat siihen luokkaan, että viimeisinkin uskottavuus hävisi. Tai sitten mä olen jotenkin todella ulalla siitä, kuinka paljon nuoriso oikeasti jaksaa käyttää sosiaalista mediaa ja viettää aikaa virtuaalimaailmassa, niin että ne muodostuvat yhdeksi ja samaksi asiaksi. No, epäkohdista huolimatta tämä oli ihan kivaa vaihtelua silti!

Beauty and the Beast (IMDb 7,4)
Kaunotar ja hirviö on yksi mun suosikki Disney -piirretyistä, joten olen odottanut ihan hirmu innoissani tätä elokuvaa. Onneksi mun ei tarvinut pettyä, vaikka ihan millään mahtipontisilla adjektiiveilla en elokuvaa lähtisikään kuvailemaan. Tämä on värikäs, hauska ja piirretylle melko uskollinen lauluja myöten. Jos jotain negatiivista pitää sanoa niin vuoden -91 piirretty on mun mielestä tunnelmaltaan aavistuksen verran intensiivisempi ja tummempi, ja sitä samaa olisin ehkä kaivannut vähän lisää myös tähän. Elokuvana ei kaikista huikein, mutta leffan visuaalisuus on hienoa ja parituntinen hujahti ohi nopeasti. Hyvä versio, muttei kuitenkaan voita alkuperäistä!

Blair Witch (IMDb 5,0)
Jos joku kysyy, että miksi ihmeessä katsoin tämän elokuvan, niin mulla ei ole antaa pätevää vastausta. Ehkä siksi, että muutama kuukausi sitten katsomani Blair Witch Project oli mielestäni niin surkea, että jatko-osa ei voi olla huonompi. Tavallaan voi ja tavallaan ei. Tämän leffan pääosassa nähdään kadonneen Heatherin pikkuveli James, kuka haluaa selvittää, mitä hänen siskolleen tapahtui vuosia sitten. Pakataan auto porukalla ja suunnataan syvälle metsiin Marylandissa. Ei ole kummoinen juonipaljastus ja spoileri jos tässä nyt kerron, että huonostihan siinä käy. Luojalle kiitos uudesta teknologiasta (joka tässä leffassa on myös saavuttanut sankarimme), kuvaus ei ole yhtä paljon pahoinvointia aiheuttavaa poikkelointa kuin aiemmassa elokuvassa. Eikä henkilöhahmot olleet yhtä ärsyttäviä, ai sitten mä en keskittynyt tarpeeksi.

The Shallows (IMDb 6,3)
Tiiättekö sen fiiliksen kun ootte surffaamassa ja sitten iso valkohai hyökkää sun kimppuun ja hyvänmiehelen surffireissusta tuleekin eloonjäämiskamppailu? En tiiä minäkään, mutta tämä elokuva tarjoilee aika hyvän näkemyksen edellä mainitusta skenaariosta. Nancyn surffiretki tosiaan muuttuu painajaiseksi, ja pienestä kalliosta muodostuu hänen turvapaikkansa - laskuveden ajaksi. Rantaan ei ole liian pitkä matka, mutta hai ei ota lähteäkseen. Jos välttämättä haluaa katsoa haielokuvan olettaen että Jaws - Tappajahai on jo nähty, niin suosittelen katsomaan tämän lukuisten Sharknado -leffojen sijaan. Tässä kuitenkin pysyy jännitys yllä melko kiitettävästi eikä Blake Livelyn roolisuorituskaan huonoimmasta päästä ole. Mitään uutta ja ihmeellistä elokuva ei sinänsä tarjoa ja haiden ottaminen "pahiksiksi" elokuviin on siinä mielessä harmittavaa, että hurjasti ulkomuodostaan huolimatta ne tappavat vuosittain huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin vaikkapa virtahepo.

The Lost City of Z (IMDb 6,7)
Omaelämäkerrallinen draamaelokuva kertoo englantilaisen tutkimusmatkailija Percy Fawcettin tarinan. Mies katosi 1920-luvulla Etelä-Amerikan viidakoihin eikä hänestä kuultu sen koommin. Kuulostaa ihan jännältä, mutta elokuvaan sitä ei oltu saatu taltioitua millään tavalla. Pääroolissa nähtävä Charlie Hunnam on kyllä omalla tavallaan karismaattinen (kyseisen näyttelijän mukana olo saattoi vaikuttaa leffavalintaani heh) Fawcettin roolissa, mutta ei onnistu pelastamaan muuten aika ponnetonta juonta ja tapahtumakulkua. Siihen nähden, että elokuva perustuu tunnetun tutkimusmatkailijan elämään, elokuvaan oli saatu tungettua suuri määrä epäolennaisuuksia ja jopa tylsiä kohtauksia, niin että  yli parituntinen elokuva alkaa väistämättä jossakin kohtaa haukotuttaa. Odotin elokuvalta paljon enemmän, joten harmitti, että se oli näin lattea. Toisaalta monesti nämä tosi tapahtumiin perustuvat omaelämäkerrat sellaisia on.

Don't Say a Word (IMDb 6,3)
Tämän trillerin keskiössä psykiatrin tytär kidnapataan, mutta lunnasvaatimukset eivät olekaan ihan tavanomaiset: rahan sijaan hänen tulee selvittää syvästi traumatisoituneen nuoren naisen salaisuus vain muutamassa hassussa tunnissa. Kuulostaa sangen mielenkiintoiselta näin trillerin ystävän korvaan. Mä itse asiassa olen nähnyt tämän elokuvan vuosia sitten, mutta muistin siitä lähinnä vain pätkiä, lähinnä Brittany Murphyn roolisuorituksen, jota tuolloin muistan pitäneeni jotenkin todella onnistuneena, mutta näin uudemman kerran katsottuna ei se onnistunut sykähdyttämään samalla tavalla. Elokuvana kuitenkin ihan jees, sopivasti päällekkäisyyksiä (vaikka muutama juttu jäi vähän itselleni epäselväksi ja elokuvan kulun kannalta avoimiksi) ja yhteen kietoutuneita tarinoita. Tää on sellainen perusvarma, kesymmän puoleinen trilleri, joka ei sisällä hirveän voimakkaita kohtauksia, on helposti seurattava ja sopivan pituinen.

Why Him? (IMDb 6,3)
Flemingin perheellä, etenkin isä Nedillä, meinaa mennä pasmat sekaisin kun he matkustavat joulun alla tapaamaan heidän tytärtään ja tämän uutta poikaystävää. Selviää, ettei kyseessä olekaan ihan tavallinen juippi, vaan persoonallinen miljonääri. Vielä pahemmaksi tilanteen tekee se, että poikaystävä aikoo kosia tytärtä jouluna. Elokuvaa tähdittävät James Franco sekä Bryan Cranston ovat hillitön parivaljakko ja vaikka lähtökohtaisesti en jaksa innostua tämän kaltaisista hurttia huumoria sisältävistä komedioista, niin tämä yllätti kyllä todella positiivisesti. En sitten tiedä johtuiko se omasta mielentilasta vai mistä, mutta oikeasti nauroin läpi elokuvan. Kokonaisutena ihan kiva, hauska, mutta mä inhoan kun elokuvien loppuun tungetaan niitä "mitä heille kuuluu nyt"  -pätkiä, joissa kerrotaan ainakin parin hahmon kohdalla joku täysin typerä juttu tyyliin "ja John löysi kalansa", tiedättekö? :D Tähän leffaan oli tungettu just sellainen loppuun ja ärsytti! Mutta joka tapauksessa tälle elokuvalle voi antaa mahdollisuuden!

Maze Runner (IMDb 6,8)
Maze Runner: The Scorch Trials (IMDb 6,3)
Ajattelin ottaa nämä elokuvat käsittelyyn yhtenä könttänä, samaa elokuvasarjaa kun ovat ja katsoinkin vielä ihan peräkkäin. Kaikki lähtee siitä kun nuori poika, Thomas havahtuu hereille ja löytää itsensä vieraasta paikasta, joka sitten osoittautuu jättimäiseksi labyrintiksi ja heidän turvapaikkansa on labyrintin keskiö. Siinä missä muut pojat ovat luoneet toimivan systeemin yhteisönsä pyörittämiseksi, tahtoo Thomas selvittää, missä he ovat ja miksi, ja miten he pääsevät pois.
Koska elokuvasta on tehty jatko-osa, on aika selvää, että labyrintista löytyi tie pois, mutta ei varsinaisesti vapauteen. Organisaatio, joka nuoret laittoi labyrinttiin alunperinkin, jahtaa heitä edelleen, sillä nuorilla on jotain, mistä ihmiskunnan tulevaisuus on pitkälti kiinni ja organisaation motto on, että tarkoitus pyhittää keinot.
Eli kyllä, myös tämä elokuvasarja sijoittuu post-apokalyptiseen ja dystopiseeen maailmaan, kuten viime vuosina todella moni nuorille suunnattu elokuva. Ihan Nälkäpelien tasolle tämä ei yllä tarinaltaan (joka tuntuu jotenkin tosi monimutkaiselta enkä varsinaisesti ymmärtänyt miten nuorten labyrintissa oleminen edes vaikuttaa organisaation missioon pelastaa ihmiskunta) eikä hahmoiltaan. Mutta ihan rehellisiä jos ollaan, niin halusin katsoa nämä elokuvat ihan vaan Dylan O'Brianin takia... :D Jos tämä syy ei riitä jollekin toiselle, niin suositukseni on vilkaista ensin vaikka ne Nälkäpelit ja palata sitten näiden pariin, jos ei saanut vielä tarpeekseen. Keskivertoa "teinitoimintaa" voisi olla kuvaavin termi näiden kohdalla, hahah.

Flatliners (IMDb 6,6)
Sitten vähän vanhempaa leffaa aivan 90-luvun alusta. Elokuvassa viisi lääketieteen opiskelijaa haluavat selvittää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ja vuorotellen astuvat tuonpuoleiseen toisten avustamina ja sitten henkiin herättäminä. Ensin homma meneekin ihan putkeen ja panokset kovenee siitä kuka saa olla seuraava, mutta ensimmäinen kaveri unohti mainita pikkujutun: hän ei tullut takaisin ihan itsekseen. Elokuva on scifiä ja kauhuakin yhdistelevä draama, joka on tavallaan onnistunut ja sitten toisaalta taas vähän niin ja näin. Leffan monet puolet toimii kyllä ihan hyvin yksiin, mutta itse olin aika yllättynyt siitä, kuinka draamallinen tämä loppujen lopuksi oli. Tämä oli siinäkin mielessä mielenkiintoista katsoa nyt, sillä huomasin, että kyseisen leffan uusintaversio ilmestyy myöhemmin tänä syksynä - saa nähdä onko nykytekniikalla kuinka paljon vaikutusta. Nähtyäni tämän täytyy joka tapauksessa katsoa sekin jossain vaiheessa.

Tämän kuun suosikiksi nousee Kaunotar ja hirviö, vaikka arvioni ei ehkä kaikista ylistävimmästä päästä ollutkaan. Mites teidän viime aikaiset (tai koko kesän) leffan katsomiset? Suosituksia otetaan vastaan ja samoiten mielipiteitä näistä! :)

29.8.2017

Hyvällä tuulella

IMG_7869 IMG_7838 leather IMG_7871

Tiistai, aurinko paistaa, eilen saadut hyvät uutiset - meitsi on hyvällä tuulella. 
(Ja luonnollisesti päässä soi Mikko Kuustonen.)

27.8.2017

Viimeinen lomapäivä

IMG_7802 IMG_7896 IMG_7887 2017-08-27_12-30-52

Siinä se sitten oli, loma nimittäin. Ja itse asiassa kesäkin (villasukkakausi korkattu!). Tuntuu itse asiassa hyvältä palata takaisin normaaliin arkeen, loma on tehnyt todella hyvää. Vaikka tällä hetkellä fyysinen olotila on aika huono flunssan oireiden takia (heh huomenna töihin heh) niin muuten olo on tosi tarmokas ja ideoita sekä inspiraatiota tuntuu löytyvän ties kuinka paljon - täytyy vaan toivoa, että energiaa tekemiseen löytyy, enkä perinteiseen tapaan kaivaudu syvälle mukavuusalueeseen ja huomaan syksyn menneen ohi tekemättä mitään, hahah. Ensi viikolla mulla on niin paljon töitä etten niiden ja normaalien kotiaskareiden ohella ehdi varmaan tehdä paljon mitään, mutta syyskuun ensimmäinen viikko näyttää jo paremmalta: meillä on itse asiassa silloin työporukan virkistymispäivä ja siitä tulee varmasti superhauskaa!
Mukavaa sunnuntain jatkoa ja elokuun viimeisiä päiviä! Mie taidan nyt käpertyä sohvan nurkkaan odottelemaan poikaystävän kotiinpaluuta ja aloittaa uuden sarjan katsomisen :)